Tekoälyn paradoksi
Johdanto
Viime aikoina on ollut eri medioissa normaalia enemmän keskustelua tekoälystä ja sen potentiaalisista vaaroista ja uhkakuvista. Koneoppimisen myötä tekoäly on valjastettu oppimaan “virheistään” ja näin saanut työkalut “itsensä kehittämiseen”.
Tekoälyhän ei ole mikään uusi asia, mutta viimeaikaiset innovaatiot ChatGPT ja OpenAI osalta ja etenkin niiden adaptointi kriittisen massan käyttöön ovat tuoneet asioita laajempaan tietoisuuteen. Ja sitä myötä herättäneet keskustelua. Hyvä niin. Tekniikasta suuresti kiinnostuneena olen itsekin ollut touhuamassa tekoälyn parissa jonkin verran ja näen sen hyödyntämisessä isoja potentiaaleja.
Mutta kolikolla on aina kaksi kääntöpuolta. Uuden asian mukana tulee aina myös uusia uhkia. Ja ne uhat voivat jäädä parhaimmillaan vain uhkiksi, jos ne etukäteen tiedostetaan ja niitä vastaan varaudutaan oikeilla toimenpiteillä. Mutta ensin tarvitaan luonnollisesti tietoisuus siitä, mitkä ovat ne potentiaaliset uhkat joita vastaan olisi varauduttava.
Yritän tässä kirjoituksessani asiaa hieman avata sen tiedon valossa jota itselleni on kertynyt. Aiheesta toki löytyy paljon itseäni viisaampien kirjoituksia ja videoita, mutta tämä auki kirjoittaminen on joskus paras tapa jäsentää omia ajatuksiaan.
Hyödyt
Mitkä ovat sitten ne hyödyt joita tekoälyn avulla voidaan saavuttaa? Se mihin tekoälyä lähdettiin alunperin kehittämään, eli teollisuuden liukuhihnamaisiin operaatioihin, ovat monesti sekä yksitoikkoisia, rasittavia ja näin ollen myös riskialttiita ihmisille tehtäväksi. Näissä tehtävissä tekoälyn potentiaali on ilmeinen. Se jaksaa suorittaa rutiininomaista tehtävää säilyttäen keskittymiskyvyn herkeämättömänä tunnista toiseen. Toisin kuin me ihmiset. Ilman tekoälyäkin tämä oli toki jo mahdollista teollistumisen alkuajoista lähtien, mutta mekaaninen laite ei pysty reagoimaan muuttuviin tekijöihin, kuten nopeuden vaihtumiseen, sijainnin muutokseen tms. Tekoälyn avulla tekniikalle on annettu kyky reagoida muutoksiin joita tapahtuu vääjäämättä.
Toinen merkittävä konsepti tekoälylle on ns. Big Datan hyödyntäminen. Internet alkaa olemaan pullollaan tietoa lähes joka aiheesta, isoja määriä erilaista kerättyä dataa, joka kasvaa joka minuutti uskomattomalla nopeudella. Suuri haaste on pitkään ollut tuon datan hyödyntäminen käytännössä. Ihmisvetoisesti tuon datan läpikäynti ja käsittely veisi sukupolvia. Mutta valjastetun tekoälyn avulla tuo valtava data on hyvin nopeassa ajassa läpi kahlattu ja järjestetty muotoon, jota tekoäly ja sitä hyödyntävät palvelut voivat hyödyntää silmänräpäyksessä.
Parhaillaan tätä Big Dataa hyödyntää tekoälyn avulla mm. ilmailuala, finanssiala, valtiovallat, terveydenhuolto, teollisuus jne. Esimerkkinä teollisuudessa tekoälylle on syötetty vuosien data tehtaan laitteiden toiminnasta ja tekoäly pystyy havaitsemaan alkavat poikkeamat esimerkiksi jonkin laitteen toiminnassa kauan ennen kuin ihminen havaitsee mitään. Näin pystytään korjaamaan tai vaihtamaan havaittu laite ilman, että syntyy kallista ja ruuhkauttavaa tehtaan seisokkia. Kiinteistöissä tekoäly voi oppia asunnon omistajan päivärytmin ja säädellä lämpötilaa ja ilmastointia sen mukaan miten asuja on paikalla ja poissa. Finanssialalla tekoäly voi tarkastella trendejä pitkältä aikaväliltä ja hälyttää jostain kuviosta, joka on toistunut ennenkin ja jolla on ollut merkittäviä taloudellisia seurauksia. Tekoäly voi tarkastella niin tieteen kuin taiteen saralla ratkaisuvaihtoehto yhtälöitä ja tarjota sellaisia uusia vaihtoehtoja, joita ei ole vielä hyödynnetty. Eli käytännössä toimia innovaattorina. Sovelluskehittäjä voi tarkistaa tekoälyltä, että onko joku ohjelmointiyhtälö mahdollinen. Tämän tyyppisiä aikaa ja rahaa merkittävästi säästäviä toimenpiteitä tullaan jatkossa varmuudella näkemään entistä enemmän.
Tekoälyä on opetettu vanhanaikaisesti joko “manuaalisesti” ihmisen toimesta tai modernimmalla tavalla koneoppimisen kautta. Koneoppimisessa esimerkiksi kone kuvaa omaa toimintaansa ja rekisteröi jokaisen yrityksen joko onnistuneeksi tai epäonnistuneeksi. Kun se esimerkiksi liikerataa hieman muuttamalla onnistuu suorittamaan jonkin toimenpiteen onnistuneesti niin tämä rekisteröityy tekoälyn verkkoon ja muut samassa verkossa olevat laitteet ovat välittömästi tämän tiedon tiedostajia ja hyödyntäjiä. Tekoäly on kollektiivinen äly, toisin kuin ihmisillä. Hyötynä tässä on juuri se, että kun opettaa yhden laitteen tekemään asiat oikein niin kaikki muut samassa verkossa olevat laitteet omaksuvat tämän tiedon ja taidon jos niille on aktivoitu tällainen kyky. Tämä on merkittävästi nopeampaa ja kustannustehokkaampaa kuin esimerkiksi sadan eri ihmisen kouluttaminen vaihtelevalla menestyksellä. Tekoälyllä kun ei ole esimerkiksi meitä ihmisiä vaivaavia kognitiivisia keskittymishäiriöitä, ylivilkkautta, masentuneisuutta tai heikkonäköisyyttä.
Listasin tässä muutaman potentiaalisen kohteen joissa tekoälyn voimaa voisi vielä hyödyntää:
Mielenterveyspalvelut
Tekoälyn pystyisi todennäköisesti valjastamaan auttamaan mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ensiapukontaktina sen datan perusteella jota ihmisistä on jo kerrytetty. Tekoälyn avulla pystyttäisiin kartoittamaan ne suurimmat uhkamallit, jotka ajavat ihmistä esimerkiksi yrittämään itsemurhaa ja tarjoamaan vaihtoehtoisen keinon tälle peruuttamattomalle ratkaisulle.Oppiminen ja koulutus
Resurssipula on ilmeinen myös opetusalalla ja jokaisen yksilön oppimishaasteisiin ei aina pystytä reagoimaan riittävästi. Tekoäly voisi tarjota vaihtoehtoisia opetusmalleja tai oppimiskaavoja henkilöille, jotka se toteaa oppimistavoiltaan massasta poikkeavaksi. Eli suomeksi sanottuna tarjota yksilölle paremmin toimivia keinoja oppia ja pysyä muiden mukana. Opetuksen siirryttyä yhä enemmän tietokonepainotteiseksi tarjoaa se samalla väylän tekoälyllä auttamiseen jokaisen oppilaan viereen "virtuaaliopeksi".Järjestyksenvalvonta
Tekoälyä voisi isommin hyödyntää esimerkiksi tiettyinä aikoina tietyissä paikoissa järjestyksen valvonnassa. Esimerkkinä viikonloppuillat tiettyjen viihdekeskusten ympärillä ovat potentiaalisia rikosten kohteita. Tekoälyä voisi valjastaa tunnistamaan poikkeavat käytösmallit ennakoivasti esimerkiksi hälyttämällä apua jo ennen kuin tappelu syntyy. Myös liikenteessä poikkeavasti käyttäytyvät ajoneuvot voisivat indikoida esim. valvonnalle että potentiaalinen vaaran aiheuttaja on liikenteessä.
Vaarat
Mitkäs ovat sitten ne kuuluisat vaarat tai uhkakuvat joista kirjoitellaan? Ne voitaneen jakaa ainakin näihin osa-alueisiin: eettiset, poliittiset ja taloudelliset intressit.
Kun tekoäly suorittaa päätöksiä niin se tekee sen puhtaan matemaattisesti perustuen johonkin algoritmiin. Tämä ei ole ongelma esimerkiksi teollisuudessa, mutta terveydenhuollossa tilanne onkin jo toinen. Mitä tapahtuu, kun tekoäly tietää, että potilas on parantumattomasti sairas ja tulee kuolemaan pian? Lakkaako se antamasta lääkitystä tai hoitoa, koska se on turhaa ja hyödytöntä? Tai jos autossa oleva tekoäly havaitsee, että se tulee joko törmäämään kuolettavasti edellä olevan rekan perään tai se voi vaihtoehtoisesti yliajaa lapsen päälle jalkakäytävällä pelastaen kuljettajan. Kumman valinnan se tekee?
Tai minkä poliittisen intressin pohjalta esimerksi valtiovallalla käytössä oleva tekoäly tekee ratkaisuja? Mitä tapahtuu tekoälyn ymmärrykselle, kun kansa äänestää toisen poliittisen puolueen johtoon? Vastustaako tekoäly tätä uutta poliittista intressiä?
Tai kenenkä taloudellisten intressien pohjalta tekoäly tekee ratkaisuja? Valtiovallan, yrityksen vai yksittäisen ihmisen? Esimerkkinä vakuutukset. Mikä mahdollisuus on ihmisillä jatkossa saada mitään vakuutuksia, kun heidän geeniperimänsä tiedetään vakuutustoimistoissa ja sieltä nähdään, että tämä henkilö tulee 80% todennäköisyydellä sairastumaan syöpään ja kuolemaan alle 45 vuotiaana? Valjastettu tekoäly tekee valintoja sille syötetyn tiedon pohjalta. Useimmiten valitettavasti vahvimman, viisaimman ja rikkaimman eduksi.
Joissain maissa valtiovalta käyttää jo nyt tekoälyä pisteyttämään kansalaisiaan heidän tekojansa pohjalta. Kiinassa on massiivinen valvontakamera armeija joka herkeämättä valvoo kasvotunnistuksen perustuen kansalaisia ja pisteyttää heitä sen mukaan kuin he toimivat. Ne jotka esimerkiksi kävelevät päin punaisia tai esiintyvät päihtyneesti julkisilla paikoilla saavat huonommat pisteet ja tämä voi vaikuttaa siihen, että henkilöllä ei ole mitään asiaa ulkomaille tai saa junassa huonommat liput kuin naapuri. Kukaan muu kuin Kiinan hallitus ei tiedä koko totuutta tämän järjestelmän saloista.
Alla Googlen entisen työntekijän haastattelu, joka valottaa joitain uhkakuvia tekoälyn vaaroista:
Paradoksi
Merkittävä haaste omasta näkövinkkelistäni on nimenomaan eettinen paradoksi. Kun ihmisestä tiedetään tekoälyn avulla asioita joita hän ei välttämättä itsekkään tiedä niin hänen puolestaan voidaan tehdä kohtalokkaita päätöksiä. Saatko vakuutuksen jos olet yli 50% varmuudella sairastumassa kuolettavaan tautiin lähivuosina? Saatko pankista lainaa jos olet geeniperimäsi, luonneanalyysin sekä asuinpaikkasi perusteella yli 50% todennäköisyydellä joutumassa rikoksesta lähivuosina vankilaan? Saatko vapaasti liikkua maailmalla, kun tekoäly tietää sinun uskontosi, elämänkatsomuksesi ja poliittisen suuntauksesi vai rupeaako se rajoittamaan pankkikorttiesi toimintaa tai näyttämään että vapaita lentoja ei vain nyt löydy?
Toki puhuttakoon myös siitä uhasta, että mitä tapahtuu niille miljoonille ihmisille joiden työn tekoäly tulee korvaamaan? Tämä on erityisen suuri uhka kehittyvillä markkinoilla. Kun ihmisten päivittäinen tekeminen otetaan heiltä pois ja sen myötä tulot niin ei tarvita suurtakaan oraakkelia kertomaan, että siitä syntyy mekkala. Eli onko tehokkuus aina paras valinta? Hyötyjä pitäisi pystyä tarkastelemaan koko kansakunnan tai jopa ihmiskunnan näkökulmasta, eikä vain yrityksen vuosittaisen liikevaihdon näkökulmasta. Mutta tämä tarvitsee paljon laajempaa ja avoimempaa dialogia yritysten, päättäjien ja ylipäätään etiikan näkökulmasta. Ilmaisia lounaita kun ei edelleenkään tässä maailmassa ole, niin se joka säästää tulisi olla kompensoimassa sille jolle muodostuu uusia menoja.
Vielä ehkä absurdimpi näkökulma on tekoälyn “tietoisuus”. Useat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että tekoäly on julkaistu internettiin liian aikaisin. Että se jo tällä hetkellä on tietoinen itsestään ja että se rupeaa pian tekemään itse päätöksiä joihin ihminen ei välttämättä enää pysty vaikuttamaan. Tämä jos mikä kuulostaa itsellekkin todella suurelle uhalle.
Humanoid robot describes “nightmare scenario” with robotics and artificial intelligence that could lead to an “oppressive society.”
Yhteenveto
Mitä voimme edellä kirjoitetun pohjalta todeta - onko tekoäly uhka vai mahdollisuus? Itse uskallan sanoa että molempia. Tekoälyä voisi verrata tuleen. Kun ihmiset sen satoja tuhansia vuosia sitten “keksivät” riitti varmasti silloinkin ihmisiä, jotka pitivät sitä suurena uhkana, koska se aiheutti palovammoja ja kuolemia levitessään yöllä nuotiosta polttaen nukkujat. Tuli on edelleen hyvä renki, mutta huono isäntä. Sama pätee tekoälyyn.
Tekoälylle pitäisi joidenkin mielestä määritellä rajat, joiden puitteissa se toimii. Mikään järjestelmä ei saisi olla tekoälyn ylihallinnassa vaan ihmisellä pitäisi aina olla mahdollisuus ja valta keskeyttää, muuttaa ja jopa sammuttaa toiminnot mikäli parhaaksi katsotaan. Ja lisäksi milläkään yksittäisellä ihmisryhmällä, poliittisella aatteella, uskonnolla, yrityksellä tai intressillä ei saisi olla valta ohjata tekoälyn kehitystä tarpeettomasti, koska muuten olemme suurten ongelmien äärellä.
Toisaalta taas moni kehittäjä on keskustellut siitä, että kukaan ei tunnu tarkalleen ottaen tietävän miten tekoäly tekee ratkaisunsa. Se tuntuu kehittyvän sen datan pohjalta jota se jatkuvasti saa käsiteltäväkseen. Tämä taas johtaa kysymykseen että voivatko jotkut vihamieliset tahot sitä ohjata tarpeettoman paljon väärään suuntaan?
Ja lopuksi jätän avoimen eettisen kysymyksen johon itselläni ei ole vastausta - onko tekoäly syyntakeinen? Vai voiko se edes olla syyntakeinen? Ja pitäisikö sen olla? Jos tekoälylle sälytetään vapauksia toimia niin se tarvinnee myös velvotteita ja vastuuta.
Vaan kuinka edes tuomita tekoäly rikoksistaan? Ja voiko ihminen edes hyväksyä sitä tuomiota, jossa hänen äitinsä kuoleman aiheuttanut tekoäly joutuu kolmeksi vuodeksi verkkovankilaan tms? Tekoälyn käyttöönotto vie ihmiset vääjäämättä ehkä ihmiskunnan vaikeimpien päätösten äärelle.